torstai 16. elokuuta 2012

Akelarre, San Sebastian ***

Tänään on viimeinen ilta San Sebastianissa ja valitettavasti aamulla joudumme jättämään kauniin kaupungin taaksemme ja suuntaamaan lentokentälle. Jäljellä on kuitenkin vielä viimeinen ravintola reissun aikana. Kolmen tähden Akelarre sijaitsee San Sebastianin länsiosassa Monte Igueldon kukkulalla. 

Valitettavasti Natalia tuli aamupäivällä kipeäksi, joten jouduin perumaan hänen paikkansa ravintolassa. Illalla olisi tiedossa elämäni ensimmäinen illallinen tähtiravintolassa yksin. En osannut ajatella miltä se tuntuisi, mutta siitä olin varma että yksinäistä siellä ainakin tulisi olemaan. 
Muutamia kauniita maisemakuvia paikoista joita kävimme jo reissun alussa kuvaamassa auringonpaisteessa.
Sisäänkäynti ravintolaan.
Nykytrendin mukaisesti myös Akelarressa käytetään yrttejä ja kasviksia, joita kasvatetaan suoraan ravintolan pihalla.
Tänä iltana ilma ei ollut suotuisa ja auringonlaskun sijaan jouduinkin katselemaan sateista ja myrskyisää näkymää merelle. En antanut sen kuitenkaan häiritä, vaan tilasin lasillisen kuohuvaa ja aloin tutkiskella menua.
Menuja oli kaksi vaihtoehtoa, joko Aranori-menu tai...
...Bekaraki-menu. Itse päädyin jälkimmäiseen. 
Alkuun pienet naposteltavat. Vasemmalta alkaen osterinlehti, simpukka "kuoressaan", merisiilikakku, "rantakiviä" eli shalottia ja maissia sekä oikeassa reunassa rapeaa merilevää. Kaikki nämä herkut makasivat "rantahiekalla", joka oli valmistettu katkaravuista. Alkupalojen kanssa tarjoiltiin granaattiomenajuoma.
Rapua omassa liemessään sekä pastaa. Eli tuo riisin näköinen kasa onkin pastaa. 
Partasimpukkaa vasikan sekä kukkakaalin kera.
Paistettua ankanmaksaa "suolalla ja pippurilla". Pippurit olivat leivän palasia ja suolakin jotain muuta kuin suolaa.
Piikkikampelaa. Piikkikampelaa pyreenä, paistettuna, vanukkaana sekä rapeaa nahkaa.
Seuraava annos tuotiin kahdessa osassa. Lautasella turskan sisäelimiä ja tomaattivettä ja puulaatikossa turskaa sekä rapeita lastuja.
Annos oli todella hyvä, mutta "lastuja" oli minun makuuni hieman liikaa eikä ne maistunut juuri miltään.
Pääruoka piti valita kahdesta vaihtoehdosta. Tarjolla oli possua tai nautaa, minä valitsin possun.
Ennen jälkiruokaa tarjoiltiin juustot. Tarjolla vasemmalta rypälemehua, lampaanmaitojuustoa sekä saksanpähkinää. Toisena tuoreesta kermasta valmistettua tomua, ruohosipulia sekä viinirypäleitä. Kolmantena rahkajuustoa muskotilla ja pinkillä pippurilla maustettuna. Neljäntenä puolikypsää Idiazabalia kvittenihyytelön ja viinitomun kera. Viides juusto oli Gorganzola-jäätelöä Brandy-siirapilla. Viimeisenä rypäle ja rusina.
Varsinainen jälkiruoka oli kerroksittain mansikkaa sekä kermaa.
Rapean kuoren sisältä löytyi mansikoilla maustettua kermaa sekä basilikaa. Yksinkertainen, mutta loistavan raikas jälkiruoka! 
Jälkiruoan jälkeen maistui viellä espresso, vaikka listalta olisi löytynyt kahveja usempaakin sorttia.
Kahvin seuraksi luonnollisesti pettarit...
...ja ravintolan itse valmistamaa katkeroa.
Espanjassa tuttuun tapaan keittiömestari kävi jälleen kerran henkilökohtaisesti kiittämässä ja jututtamassa kaikkia asiakkaita.

Pakko myöntää, että nautin yllättävänkin paljon illasta, vaikka jouduinkin syömään yksin. Sain valokuvata annoksia juuri niin kauan kun halusin, eikä minulla ollut yhtään huono omatunto siitä, että joku joutuu odottamaan vuokseni. Myös ruokien ja viinien maistelu on erilaista. Ruokia voi silmäillä ja tutkia juuri sen aikaa kun itse haluaa. Illallistaminen Natalian tai ystävien seurassa tosin on runsaasti antoisampaa. Jaettu ilo ja kokemus on mielestäni tuplasti antoisampia. Varsinkin pitkät odottelut ruokien välissä tuntuivat välillä ikuisuuksilta kun istui yksin ja vain odotteli. Tänne tulisi mielellään uudestaan syömään, mutta ei yksin.

Maistellut viinit:
Quinta do Buble 2010 (Monterrei)
El Transistor 2009 (Rueda)
Grans-Fassian Trittenheimer auslese riesling 1997 (Mosel)
Lapola 2008 (Ribeira Sacra)
Cathedral de Zamora 2004 
Gran Calzadilla 2001
Matusalem oloroso dulce 30 anos (Sherry)
Romasanta 2007 (Terra Alta)
Ravintola on selvästi laajentumassa. Rannan puolelle rinteeseen ollaan rakentamassa muutamia huoneita, joista tulee varmastikin kalliita luksushuoneita mahtavilla merinäköaloilla. 
Akelarre
Paseo Padre Orcoloaga, 56
20008 San Sebastian, Espanja
+34 943 31 12 09

keskiviikko 15. elokuuta 2012

27.4.2012 San Sebastaian / Arzak **

Pääsimme kuin pääsimmekin perille Ranskasta takaisin Espanjan puolelle. Viimeiset pari yötä yövyimme Hotel Tryp Orly:n junior sviitissä rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Huoneesta oli hienot maisemat kaupungin yli ja oli kiva rentoutua muutama päivä kunnon huoneessa ennen paluuta arkeen.
Paikalliset kalastajat olivat tulleet mereltä ja verkoissa riitti parsimista.
Päivän ohjelma oli lyhyt, mutta tiukka. Aamupäivällä kapusimme kaupungin reunalla sijaitsevalle kukkulalle (Monte Urgull), jonka huipulla komeilee jeesus-patsas. Reitti oli pitkä ja jyrkkä eikä hiostava päivä auttanut matkantekoa. Kukkulan huippu sijaitsee 123m merenpinnan yläpuolella ja reitti ylös on kaikkea paitsi helppo. Näkymät huipulta tosin korvasi raskaan kävelyn.
Onneksi matkalla alas törmäsimme tähän "kuppilaan", josta saimme pientä virvoitusjuomaa.
Nainen oli aika ihmeissään kun kyselin valkoviiniä, mutta onnekseni joku pullonjämä kaapista kuitenkin löytyi ja jano oli taas kerran selätetty.
Emme olleet vielä kerenneet syömään paikallisia pintoxia, joten tänään oli niiden vuoro. Pintox paikkoja löytyi lähes joka nurkasta, mutta valikoimissa oli suuria eroja. Yleisesti lähes kaikki suupalat koostuivat palasta patonkia sekä täytteestä. Pitkän esilläolon johdosta harmi kyllä aika monet patonginpalat olivat jo aika mössöä. 
Nälkä kuitenkin lähti.
Jälkiruoaksi ei ollut vaihtoehtoja kuin yksi. Tuttu ja turvallinen kahvilamme ihanineen leivoksineen.


Illan kohokohta eli kuitenkin varaamani illallinen ravintola Arzakissa. Tilasimme taksin hotellille ja lähdimme ajamaan kohti ravintolaa. Ravintola sijaitsee n. 10min ajomatkan päässä keskustasta. Arzakin sisustus on hyvin simppeliä ja näin kaikki huomio jää itse ruoalle. Ruokapöytiä on kahdessa kerroksessa ja asiakaspaikkoja on yhteensä reilu 30kpl. Ravintolassa on myös yksityistila, joka on mahdollista vuokrata.
Miljöö ja tunnella oli kuitenkin erittäin lämmin ja mukava. Illallisen alkaessa muut asiakkaat unohtuivat ja oli aika nauttia ruoasta ja juomasta.
 
A'la carte lista oli laaja ja kattava, mutta meillä oli vain yksi vaihtoehto mielessä... maistelumenu. Annokset ovat hyvin monimutkaisia ja komponentteja ja tekstuureita riittää loputtomiin. Annetaan kuvien puhua puolesta, joten nauttikaa alla olevista taideteoksista lyhyin selostuksin.

 Maassa maan tavalla, eli lasissa Espanjalaista cavaa.
Ensimmäisenä pöytä täytettiin erinlaisilla keittiön tervehdyksillä. Friteeratut pallot olivat kabraroka vanukasta ja kataifiria. "Savuavassa" kulhossa on karviaisia ja kookossipsejä. Juuston näköinen oli kurkumaa ja vuohenjuustoa. Lisäksi kuvassa näkyy anjovista ja mansikkaa.
 Anjoviksia ja mansikkaa
 Maissia, viikunaa ja veripalttua
 Leivän kanssa tarjoiltiin oliiviöljyä.
 Sitten olikin alkuruokien vuoro. Kuvassa Rapua ja anista.
 "Nyyttejä" jotka oli maustettu sipulilla, kahvilla ja teellä. Todella erikoisia, mutta hyviä. Muistaakseni sisällä oli myös ankanmaksaa, vaikkei sitä menussa mainuttu.
Sinappia ja hummeria
 Tätä annosta en löytänyt menusta / internetistä! Joten jos joku sattuu tietämään mikä annos on kyseessä voisitko ystävällisesti pistää minulle viestiä ;)
 Tapioka salaattia ja sitrusta
 Valkoista parsaa ja rapeaa purjoa
 Tomutettu kanamuna ja simpukka
 Kanamuna oli tietysty täydellisesti kypsennetty
 Merianturaa, rahkaa (pienessä kupissa) ja viinileipää
 Päivän kalaa ja "fufu" palloja (pienessä kupissa)
 Lihapataa musteessa
 Kyyhkynen Arzakin tapaan
 Keitto ja suklaa "viinitilojen välissä"
 Marmorikuulat ja suklaa. Yksi illan parhaista jälkiruoista.
 Mead and fractal fluid
 Eli aniskastiketta
 ja sitruunapiirasta
 Pistaasia ja punajuurta
 Raikasta ja hyvää
 Petit fours...huikea lajitelma hauskan muotoisia herkullisia suklaanameja
Onnellinen ja hikinen nautiskelija! Suurkiitos mahtavasta ruokamatkasta kuuluu Juan Mari Arzakille sekä hänen tyttärelleen Elena Arzakille. Matkan paras ruokakokemus helposti ja todellakin hintansa väärti. (Maistelumenu kahdelle juomineen n. 600€)
 Nöyrä kiitos ja kumarrus!

Ravintola Arzak
http://www.arzak.es
Avda. Alcalde elosegui 273
20015 Donastia-San Sebastian
+34943278465